Pvm: su 27.8.2017
Hevonen: Paavo (Piper Apache)
Sunnuntaina olikin taas Paavo-päivän vuoro. :) Hänellä on sään kohdalla tällä hetkellä tullut jostain aika iso "haava", tai jonkinlainen täysin karvaton kohta, niin satulaa ei voi tällä hetkellä ollenkaan käyttää. Ajattelinkin sitten tänään vaihteeksi kokeilla taas mennä ilman satulaa. Olen pari kertaa aiemminkin mennyt, mutta Paavolla vaan on sen verran terävä selkä, että tuntuu että siihen ottaisi mielellään tyynyn alle. :D Kokeilinkin tänään itse asiassa laittaa ihan vain pelkän huovan (niin ettei koskettanut säkää), mutta se liukui alta pois kun menin selkään. :D
Aloitin kuitenkin tänään ihan vain taluttelemalla kentällä. Tavoitteenani oli että Paavo kävelisi rennosti perässäni minuun keskittyen, ja että saisin omalla kehonkielellä vaikutettua häneen. Kokeilin tehdä pysähdyksiä, ja mentiin voltteja molempiin suuntiin, sekä peruutuksia. Peruutukset onnistuivat tosi hyvin. Paavo ei vaatinut edes minkäänlaista "painetta" siinä kohtaa, vaan lähti peruuttamaan kun käännyin häntä kohti ja mahdollisimman ryhdikkäänä yritin omalla kehonkielelläni "työntää" häntä taaksepäin, siis koskematta kuitenkaan oikeasti mihinkään. Paavo meni aivan älyttömän hienosti! :) Hiukan kokeilin myös väistättää maastakäsin, mutta se ei mennyt ihan niin hyvin. :D
Jonkun 15 minuuttia työskenneltiin näin maastakäsin, jonka jälkeen menin tosiaan vielä selkään toiseksi noin vartiksi. Paavo käveli aika reippaasti tänään, ja myös itsellä oli heti yllättävän varma ja tasapainoinen fiilis selässä. :) Eli kehitystä lienee tapahtunut. Mentiin kuitenkin vain käyntiä (sillä ihan niin varma fiilis ei silti ollut että olisin uskaltanut kokeilla Paavon pompottavaa ravia ilman satulaa :D). Tehtiin ympyröitä ja voltteja ja yritin saada Paavoa taipumaan, mikä onnistui välillä aika kivasti. Tehtiin muutamat peruutukset ja myös pohkeenväistöä kaksi kertaa molempiin suuntiin. Oikealle oli selvästi vaikeampaa kuin vasemmalle. Molemmat suunnat kyllä menivät, mutta vasemmalle tuli etenkin toisella kerralla tosi hyvä väistö. :)
Lopuksi kävin vielä taluttamassa Paavoa tallitiellä hetken, jonka jälkeen annoin ruuat, harjasin ja rapsuttelin ja vein sitten takaisin pihattoon. :)
sunnuntai 27. elokuuta 2017
lauantai 26. elokuuta 2017
Kavalettihyppelyä!
Tunti: to 24.8.2017, Merlitz
Hevonen: Erkki (Eragon)
Syksyn neljäs tunti Merlitzissä ja syksyn eka kerta kun menin taas Erkillä. :) Ajattelin heti kun näin että menisin hänellä, että oikeastaan ihan kiva, taas tauon ja Jalon tuntien jälkeen päästä testaamaan miten hänen kanssaan nyt sujuu. :) Ja aika hyvin sujui nyt!
Satuloidessa Erkki oli kyllä taas oikea velmu. Se ei selkeästi oikein tykkää mistään suitsien "hienosäädöstä" enää niiden päähänlaiton jälkeen.. Se on kerran jopa ihan kunnolla näykkäissyt joskus keväällä, kun varovasti yritin katsoa olivatko kuolaimet samassa tasossa. Nyt se alkoi puolestaan järsimään ensin alaturparemmiä (siis siinä vaiheessa vielä auki olevaa), ja sitten kun sain sen sen suusta pois, niin kohta se olikin jollain ihmeen kaupalla saanut ohjanpätkän suuhunsa. :D Oikea pöhköpää. Satulavyön kiristämisestä hän ei myöskään oikein tykkää.. toisaalta ymmärrän kyllä kaikkia hevosia jotka osoittavat mieltään satulavyötä kiristettäessä, tuskin se on kauhean kivaa niille, ainakaan jos on kovin kovakourainen ja heti kiskoo vyötä tosi kireälle.
Koitin tänään taas heti alusta pitäen pitää Erkin reippaassa vauhdissa, ja se reagoikin hyvin heti alusta asti apuihin ja pyyntöihin. Pienen aikaa alkukäveltyämme ruvettiin nopeasti ravaamaan, jälleen hevosia ympyröillä lämmitellen. Tänään oli kunnon laukkatreenipäivä, sillä ihan vain muutamia kierroksia ravattuamme alettiinkin jo nostaa oikeaa laukkaa. Erkki lähti tänään tosi kivasti heti laukkaan, ja kulki hyvin eteenpäin. Tuntuu että olen ehkä alkanut paremmin itsekin saada kiinni oikeaoppisesta laukannostosta, sillä on ainakin tuntunut viime aikoina siltä että laukannostot ovat alkaneet onnistua paremmin kuin ennen. :) Muutama kierros kun oli laukattu niin saatiinkin jo lupa mennä kavaletin yli toisella pitkällä sivulla. Innostuin siitä heti, koska ei olla vielä syksyllä kertaakaan menty kavalettia! Ja se oli niiiin kivaa! Alkuun etenimme vähän liian "ponnetonta" laukkaa kavaletille (vaikka itsestä tuntui että oli ihan reipas laukka jo menossa), mutta sain ohjeita ratsastaa enemmän eteenpäin ennen kavalettia, siis niin että oltaisiin "oikeassa vauhdissa" jo reippaasti ennen kavalettia. Ja tulikin sitten kuulemma ihan hyviä ylityksiä. :) :) Kerran itse asiassa mentiin varmaan niin isoa laukkaa, että Erkki ponnisti jo reippaasti ennen kavalettia, ja tuli oikein valtava pomppu. :D
Tuntui että onnistuin tänään myös laukassa ratsastamaan paremmin sisäpohjetta läpi kuin yleensä. Jalatkin tuntuivat pysyvän paremmin oikeilla paikoillaan, ja myös pysyivät jalustimissa yhtä ainoaa kertaa lukuun ottamatta, kun vasemmassa laukassa vasen jalustin kerran irtosi, ja oltaisiin juuri oltu menossa kavaletille, joten piti siinä kohtaa kääntää kentän keskelle ja pysähtyä hetkeksi. Muuten ei turhia pysähdyksiä tai ravisiirtymisiä tänään tullutkaan. :) Kerran jopa huomasin ihan oma-alotteisesti kuinka vasempaan kierrokseen mentäessä kavaletin jälkeen Erkki laskeutui niin, että vaihtoikin oikeaan laukkaan, jolloin otin nopeasti takaisin raviin ja sain vasemman laukan nousemaan välittömästi kun pyysin. Näistä tuli kyllä kaikista tänään ihan todella hyvä mieli, kun tuli taas vaihteeksi olo että sentään JOTAIN osaa jo tehdä oikeinkin ja on oppinutkin. :) :)
Tänään tosiaan valtaosa tunnista laukattiin, mutta lopussa toki mentiin vielä lisää kevyttä ja harjoitusravia, ja mentiin taas pääty-ympyröitä molempiin päihin, niin että tarkoituksena oli lisäksi väistättää hevosia oikealle ympyrällä. Taipumaan sain Erkin jotenkuten, mutta väistöt taisivat kyllä jäädä suurimmaksi osaksi tekemättä. Saattoi sinne jotain lievää ristiaskelta johonkin kohtiin pätkittäin tulla, mutta ei niitä nyt oikein väistöksi voinut kyllä sanoa. Mutta siinä vaiheessa olin vielä niin riemuissani hyvin menneistä laukoista ja kavaleteista, että ei se paljoa haitannut. :)
Nyt voisi olla kiva ensi kerrallakin taas mennä vaikka Erkillä kun kerran näin kivasti meni. :D
Hevonen: Erkki (Eragon)
Syksyn neljäs tunti Merlitzissä ja syksyn eka kerta kun menin taas Erkillä. :) Ajattelin heti kun näin että menisin hänellä, että oikeastaan ihan kiva, taas tauon ja Jalon tuntien jälkeen päästä testaamaan miten hänen kanssaan nyt sujuu. :) Ja aika hyvin sujui nyt!
Satuloidessa Erkki oli kyllä taas oikea velmu. Se ei selkeästi oikein tykkää mistään suitsien "hienosäädöstä" enää niiden päähänlaiton jälkeen.. Se on kerran jopa ihan kunnolla näykkäissyt joskus keväällä, kun varovasti yritin katsoa olivatko kuolaimet samassa tasossa. Nyt se alkoi puolestaan järsimään ensin alaturparemmiä (siis siinä vaiheessa vielä auki olevaa), ja sitten kun sain sen sen suusta pois, niin kohta se olikin jollain ihmeen kaupalla saanut ohjanpätkän suuhunsa. :D Oikea pöhköpää. Satulavyön kiristämisestä hän ei myöskään oikein tykkää.. toisaalta ymmärrän kyllä kaikkia hevosia jotka osoittavat mieltään satulavyötä kiristettäessä, tuskin se on kauhean kivaa niille, ainakaan jos on kovin kovakourainen ja heti kiskoo vyötä tosi kireälle.
Koitin tänään taas heti alusta pitäen pitää Erkin reippaassa vauhdissa, ja se reagoikin hyvin heti alusta asti apuihin ja pyyntöihin. Pienen aikaa alkukäveltyämme ruvettiin nopeasti ravaamaan, jälleen hevosia ympyröillä lämmitellen. Tänään oli kunnon laukkatreenipäivä, sillä ihan vain muutamia kierroksia ravattuamme alettiinkin jo nostaa oikeaa laukkaa. Erkki lähti tänään tosi kivasti heti laukkaan, ja kulki hyvin eteenpäin. Tuntuu että olen ehkä alkanut paremmin itsekin saada kiinni oikeaoppisesta laukannostosta, sillä on ainakin tuntunut viime aikoina siltä että laukannostot ovat alkaneet onnistua paremmin kuin ennen. :) Muutama kierros kun oli laukattu niin saatiinkin jo lupa mennä kavaletin yli toisella pitkällä sivulla. Innostuin siitä heti, koska ei olla vielä syksyllä kertaakaan menty kavalettia! Ja se oli niiiin kivaa! Alkuun etenimme vähän liian "ponnetonta" laukkaa kavaletille (vaikka itsestä tuntui että oli ihan reipas laukka jo menossa), mutta sain ohjeita ratsastaa enemmän eteenpäin ennen kavalettia, siis niin että oltaisiin "oikeassa vauhdissa" jo reippaasti ennen kavalettia. Ja tulikin sitten kuulemma ihan hyviä ylityksiä. :) :) Kerran itse asiassa mentiin varmaan niin isoa laukkaa, että Erkki ponnisti jo reippaasti ennen kavalettia, ja tuli oikein valtava pomppu. :D
Tuntui että onnistuin tänään myös laukassa ratsastamaan paremmin sisäpohjetta läpi kuin yleensä. Jalatkin tuntuivat pysyvän paremmin oikeilla paikoillaan, ja myös pysyivät jalustimissa yhtä ainoaa kertaa lukuun ottamatta, kun vasemmassa laukassa vasen jalustin kerran irtosi, ja oltaisiin juuri oltu menossa kavaletille, joten piti siinä kohtaa kääntää kentän keskelle ja pysähtyä hetkeksi. Muuten ei turhia pysähdyksiä tai ravisiirtymisiä tänään tullutkaan. :) Kerran jopa huomasin ihan oma-alotteisesti kuinka vasempaan kierrokseen mentäessä kavaletin jälkeen Erkki laskeutui niin, että vaihtoikin oikeaan laukkaan, jolloin otin nopeasti takaisin raviin ja sain vasemman laukan nousemaan välittömästi kun pyysin. Näistä tuli kyllä kaikista tänään ihan todella hyvä mieli, kun tuli taas vaihteeksi olo että sentään JOTAIN osaa jo tehdä oikeinkin ja on oppinutkin. :) :)
Tänään tosiaan valtaosa tunnista laukattiin, mutta lopussa toki mentiin vielä lisää kevyttä ja harjoitusravia, ja mentiin taas pääty-ympyröitä molempiin päihin, niin että tarkoituksena oli lisäksi väistättää hevosia oikealle ympyrällä. Taipumaan sain Erkin jotenkuten, mutta väistöt taisivat kyllä jäädä suurimmaksi osaksi tekemättä. Saattoi sinne jotain lievää ristiaskelta johonkin kohtiin pätkittäin tulla, mutta ei niitä nyt oikein väistöksi voinut kyllä sanoa. Mutta siinä vaiheessa olin vielä niin riemuissani hyvin menneistä laukoista ja kavaleteista, että ei se paljoa haitannut. :)
Nyt voisi olla kiva ensi kerrallakin taas mennä vaikka Erkillä kun kerran näin kivasti meni. :D
 |
| Erkki :) |
perjantai 25. elokuuta 2017
Mona :)
Tunti: ti 22.8.2017, Jalon tila
Hevonen: Mona (Harmonia)
Tänään tuli taas testattua uusi hevonen, eli Mona. :D Hieman yllätyin ja tuli aluksi vähän jännittävä olo, kun näin että oli Mona laitettu, koska olin sitten taas ajatellut muiden puheista, että sekin menee tunneilla vain harvoin, ja olisi vain kokeneiden ratsu. :D Ehkä sitten opettaja oli meinannut että mä en säikähtäisi jos olisikin joku vähän herkempi tai poukkoilevampi/epävarmempi tapaus alla. :D Tarkoitan epävarmempi siinä mielessä, että Mona on ilmeisesti ollut aikamoinen kuumakalle aiemmin, kun selkäännousun aikanakin on joskus pidettyä kauraämpäriä hänen turpansa edessä, jotta keskittyy johonkin muuhun kuin selkäännousevaan ihmiseen. Ja sitten kun kyselin siinä ennen tunnin alkua Monan edelliseltä ratsastajalta että millainen hän on, niin hän vastasi että "räjähdysherkkä". Ja kuulemma olisi erittäin herkkä istunnalle ja pohkeelle. JA, jos jalustimet irtoavat ratsastajalta, niin saattaa hätääntyä siitä. Mutta eipä siinä sitten muuta kuin noustiin selkään, ja menoksi. :D Mona lähtikin heti aika reippaasti kävelemään ympäri kenttää, ja olisi halunnut mennä eri paikkoihin kuin mihin itse ajattelin. Kun kuitenkin määrätietoisesti pyysin suuntiin joihin halusin, niin kyllä se sinne meni.
Lähdettiin alkukäyntien jälkeen menemään kevyttä ravia, ja piti taas tehdä pääty-ympyrät kentän molempiin päihin. Tallinpuoleisessa päässä piti kiertää yksi tötterö, toisessa päässä ympyrä jäi vähän pienemmäksi. Mona ravasi tosi reippaasti, ja huomasin kyllä jo heti ravissa että oli tosi herkkä pohkeelle. Nimittäin kerran annoin vähän liian napakastikin pohjetta kun tahti hiukan hidastui, sillä se tuntui siinä vaiheessa oikein hiukan säpsähtävän pohjetta. :D (Tästä muistui mieleen vuoden takaa eräs poni, jota hetken aikaa vuokrasin, ja joka oli myös todella herkkä pohkeelle, ja saattoi hieman kuumeta laukatessa.) Mutta toisaalta oli todella kiva, että Mona reagoi pohkeeseen herkästi, eikä niin että olisi tarvinnut koko ajan muistutella. Pääty-ympyröillä tehdyt taivutukset onnistuivat muutaman kerran sinne päin, mutta suurimman osan aikaa olisi kyllä saanut taipua enemmän (eli siis itse en osannut :D). Mimmi muistutteli taas ahkeraan hartioistani, sillä ne vaan kääntyvät todella pahasti eteen). Ja muistutti pitämään kääntyessä aina senpuoleisen kyljen pitkänä, ja kääntymään tavallaan siltä vastapuolelta. Tämän aloin jossain kohtaa tuntia taas sisäistää, ja Mimmi sanoi että siinä vaiheessa olin tavallaan paremmin liikkeen päällä, ja niin että Monakin kääntyi aivan eri tavalla allani, kun sain sen tavallaan tehtyä sillä istunnalla. Ja täytyy sanoa että huomasin tämän itsekin muutamalla ympyrällä, mistä tuli tosi hyvä fiilis! Mentiin myös sitten harjoitusravissa samaa tehtävää, ja Monalla oli kyllä aivan supertasaiset askeleet (varmaan tasaisimmat kaikista Jalon hepoista joita olen tähän mennessä kokeillut), joten siellä oli todella helppo istua, jolloin myös harjoitusravi sujui tavallista paremmin (ja samoin tasainen askel auttoi siinä, että jalustimet pysyivät koko tunnin tosi hyvin paikallaan :) ).
Kun oltiin aikamme ravattu, alettiin ottaa laukkaa, joka ensin tehtiin niin, että laukka piti nostaa toisen pitkän sivun alussa ja laukata se loppuun, sitten ottaa raviin lyhyen sivun ajaksi, ja toisella pitkällä sivulla käyntiin, ja jälleen nostaa uusi laukka toisen pitkän sivun alusta. Tämä sujui aika hyvin! Mona nosti laukat tosi helposti, tosiaan vain pienellä sisäjalan siirrolla eteenpäin. Se tuntui tosiaan kuumenevan jonkin verran siinä vaiheessa, ja sen laukkaan lähteminen oli vähän sellainen "ponnahdus" tai "räjähdysmäinen", mutta toisaalta se pysyi kuitenkin tosi hyvin hallussa, ja esimerkiksi pudotti kuitenkin helposti raviin kun pyysin. Kun oltiin hetken aikaa tehty tätä harjoitusta, niin saatiin vielä laukata koko kenttää ympäri. Monan kuumumisen huomasi myös siitä aika voimakkaasta pään ravistelusta, jota alkoi ilmetä siinä kohtaa kun piti kävellä ennen ja jälkeen laukkapätkien. Sain kuitenkin aika hyvin pidettyä ohjat käsissä.
Vasemman kierroksen jälkeen tehtiin oikeassa kierroksessa samalla lailla ensin ravityöskentelyä ja pääty-ympyröitä, ja sitten laukat siihen perään samalla tavalla kuin vasempaan kierrokseen oltiin tehty. Nekin menivät oikein hyvin, ja erityisesti muutaman tosi hyvän laukannoston sain tehtyä. Toisella pitkällä sivulla joka piti mennä käynnissä, tein myös muutamia pysähdyksiä, jotta Mona olisi tavallaan paremmin kuulolla sitten laukannostovaiheessa. Laukkojen jälkeen olikin jo loppuravien ja lopulta loppukäyntien vuoro.
Se mikä onnistui tosi hyvin myös, oli siirtymät ravista käyntiin. Koska Mona oli erityisen herkkä istunnalle, niin varmaan siksikin oli itsellekin helpompaa saada myös ihan pelkän istunnan avulla Mona siirtymään ravista käyntiin, ihan vain puristamalla polvia kiinni ja jännittämällä vatsalihakset niin että samalla puhalsi keuhkoista ilmaa ulos. Tuntui, että Mona siirtyi käyntiin välittömästi tämän tehtyäni, mistä siitäkin tuli ihan superhyvä onnistumisen kokemus itselleni, koska ei se kaikilla hevosilla ole aina todellakaan onnistunut yhtä hyvin! :)
Mona oli siis kuitenkin loppujen lopuksi aika kiva kokemus, ja taas sellainen itseä paljon opettava hevonen, kun ei kuitenkaan ollut se ihan kaikista helpoin ratsu. :)
Hevonen: Mona (Harmonia)
Tänään tuli taas testattua uusi hevonen, eli Mona. :D Hieman yllätyin ja tuli aluksi vähän jännittävä olo, kun näin että oli Mona laitettu, koska olin sitten taas ajatellut muiden puheista, että sekin menee tunneilla vain harvoin, ja olisi vain kokeneiden ratsu. :D Ehkä sitten opettaja oli meinannut että mä en säikähtäisi jos olisikin joku vähän herkempi tai poukkoilevampi/epävarmempi tapaus alla. :D Tarkoitan epävarmempi siinä mielessä, että Mona on ilmeisesti ollut aikamoinen kuumakalle aiemmin, kun selkäännousun aikanakin on joskus pidettyä kauraämpäriä hänen turpansa edessä, jotta keskittyy johonkin muuhun kuin selkäännousevaan ihmiseen. Ja sitten kun kyselin siinä ennen tunnin alkua Monan edelliseltä ratsastajalta että millainen hän on, niin hän vastasi että "räjähdysherkkä". Ja kuulemma olisi erittäin herkkä istunnalle ja pohkeelle. JA, jos jalustimet irtoavat ratsastajalta, niin saattaa hätääntyä siitä. Mutta eipä siinä sitten muuta kuin noustiin selkään, ja menoksi. :D Mona lähtikin heti aika reippaasti kävelemään ympäri kenttää, ja olisi halunnut mennä eri paikkoihin kuin mihin itse ajattelin. Kun kuitenkin määrätietoisesti pyysin suuntiin joihin halusin, niin kyllä se sinne meni.
Lähdettiin alkukäyntien jälkeen menemään kevyttä ravia, ja piti taas tehdä pääty-ympyrät kentän molempiin päihin. Tallinpuoleisessa päässä piti kiertää yksi tötterö, toisessa päässä ympyrä jäi vähän pienemmäksi. Mona ravasi tosi reippaasti, ja huomasin kyllä jo heti ravissa että oli tosi herkkä pohkeelle. Nimittäin kerran annoin vähän liian napakastikin pohjetta kun tahti hiukan hidastui, sillä se tuntui siinä vaiheessa oikein hiukan säpsähtävän pohjetta. :D (Tästä muistui mieleen vuoden takaa eräs poni, jota hetken aikaa vuokrasin, ja joka oli myös todella herkkä pohkeelle, ja saattoi hieman kuumeta laukatessa.) Mutta toisaalta oli todella kiva, että Mona reagoi pohkeeseen herkästi, eikä niin että olisi tarvinnut koko ajan muistutella. Pääty-ympyröillä tehdyt taivutukset onnistuivat muutaman kerran sinne päin, mutta suurimman osan aikaa olisi kyllä saanut taipua enemmän (eli siis itse en osannut :D). Mimmi muistutteli taas ahkeraan hartioistani, sillä ne vaan kääntyvät todella pahasti eteen). Ja muistutti pitämään kääntyessä aina senpuoleisen kyljen pitkänä, ja kääntymään tavallaan siltä vastapuolelta. Tämän aloin jossain kohtaa tuntia taas sisäistää, ja Mimmi sanoi että siinä vaiheessa olin tavallaan paremmin liikkeen päällä, ja niin että Monakin kääntyi aivan eri tavalla allani, kun sain sen tavallaan tehtyä sillä istunnalla. Ja täytyy sanoa että huomasin tämän itsekin muutamalla ympyrällä, mistä tuli tosi hyvä fiilis! Mentiin myös sitten harjoitusravissa samaa tehtävää, ja Monalla oli kyllä aivan supertasaiset askeleet (varmaan tasaisimmat kaikista Jalon hepoista joita olen tähän mennessä kokeillut), joten siellä oli todella helppo istua, jolloin myös harjoitusravi sujui tavallista paremmin (ja samoin tasainen askel auttoi siinä, että jalustimet pysyivät koko tunnin tosi hyvin paikallaan :) ).
Kun oltiin aikamme ravattu, alettiin ottaa laukkaa, joka ensin tehtiin niin, että laukka piti nostaa toisen pitkän sivun alussa ja laukata se loppuun, sitten ottaa raviin lyhyen sivun ajaksi, ja toisella pitkällä sivulla käyntiin, ja jälleen nostaa uusi laukka toisen pitkän sivun alusta. Tämä sujui aika hyvin! Mona nosti laukat tosi helposti, tosiaan vain pienellä sisäjalan siirrolla eteenpäin. Se tuntui tosiaan kuumenevan jonkin verran siinä vaiheessa, ja sen laukkaan lähteminen oli vähän sellainen "ponnahdus" tai "räjähdysmäinen", mutta toisaalta se pysyi kuitenkin tosi hyvin hallussa, ja esimerkiksi pudotti kuitenkin helposti raviin kun pyysin. Kun oltiin hetken aikaa tehty tätä harjoitusta, niin saatiin vielä laukata koko kenttää ympäri. Monan kuumumisen huomasi myös siitä aika voimakkaasta pään ravistelusta, jota alkoi ilmetä siinä kohtaa kun piti kävellä ennen ja jälkeen laukkapätkien. Sain kuitenkin aika hyvin pidettyä ohjat käsissä.
Vasemman kierroksen jälkeen tehtiin oikeassa kierroksessa samalla lailla ensin ravityöskentelyä ja pääty-ympyröitä, ja sitten laukat siihen perään samalla tavalla kuin vasempaan kierrokseen oltiin tehty. Nekin menivät oikein hyvin, ja erityisesti muutaman tosi hyvän laukannoston sain tehtyä. Toisella pitkällä sivulla joka piti mennä käynnissä, tein myös muutamia pysähdyksiä, jotta Mona olisi tavallaan paremmin kuulolla sitten laukannostovaiheessa. Laukkojen jälkeen olikin jo loppuravien ja lopulta loppukäyntien vuoro.
Se mikä onnistui tosi hyvin myös, oli siirtymät ravista käyntiin. Koska Mona oli erityisen herkkä istunnalle, niin varmaan siksikin oli itsellekin helpompaa saada myös ihan pelkän istunnan avulla Mona siirtymään ravista käyntiin, ihan vain puristamalla polvia kiinni ja jännittämällä vatsalihakset niin että samalla puhalsi keuhkoista ilmaa ulos. Tuntui, että Mona siirtyi käyntiin välittömästi tämän tehtyäni, mistä siitäkin tuli ihan superhyvä onnistumisen kokemus itselleni, koska ei se kaikilla hevosilla ole aina todellakaan onnistunut yhtä hyvin! :)
Mona oli siis kuitenkin loppujen lopuksi aika kiva kokemus, ja taas sellainen itseä paljon opettava hevonen, kun ei kuitenkaan ollut se ihan kaikista helpoin ratsu. :)
torstai 17. elokuuta 2017
Uusi tuttavuus Faina
Tunti: to 17.8.2017, Merlitz
Hevonen: Faina
Torstaina oli taas Merlitzin tunnin vuoro, ja tänään sainkin mennä ihan uudella tuttavuudella! Faina on vielä suhteellisen uusi hevonen Merlitzissäkin (tuli joskus viime loppukeväästä muistaakseni) ja vielä melko nuori. Se on ollut meidän tunneilla mukana kyllä, mutta olen kuvitellut että sekin on sellainen että vain ne kaikista kokeneimmat saavat sillä mennä (tai en nyt ainakaan minä), mutta näköjään kelpasi tällainen kehnompikin ratsastaja sen selkään. :D Faina oli tosi kiltti, tykästyin sen luonteeseen välittömästi, ja tuntui tosi sellaiselta yritteliäältä ja "miellyttämishaluiselta" myös ratsastaessa. Varmasti tekee kaiken mitä pyydetään, jos vain ratsastaja taas osaa pyytää.
Tunnin alkuun mentiin hetken aikaa kevyessä ravissa jälleen pääty-ympyröitä (aloitettiin oikeasta kierroksesta), tarkoituksena vain saada hevoset vetreiksi, ja piti tehdä käyntisiirtymiä, ja ihan pysähdyksiä. Pysähdyksistä taas piti siirtyä raviin saman tien, siis ilman käyntiaskelia. Ne sujuivat melko hyvin, etenkin pari todella hyvää ja nopeaa, aivan välitöntä raviin siirtymistä onnistuin tekemään. Ongelmanani oli taas alkutunnista liikkeelle saaminen, siis ravi oli liian hidasta/laiskaa. Alettiin kuitenkin hyvin pian tekemään laukannostoja samassa oikeassa kierroksessa, ja Faina lähti tosi nätisti heti ekasta pyynnöstä laukkaan. Sen laukka oli todella sellaista "suurta", ja siinä oli vähän vaikea istua alas näin ekalla kerralla, mutta ainakin se kulki reippaasti eteenpäin, eikä Fainaa tarvinnut paljon laukassa eteenpäin pyytää, kun hän tuntui niin innokkaalta. :D Laukassa tehtiin ihan vaan pääty-ympyröitä, pyrkimyksenä saada hevoset tietenkin taipumaan mahdollisimman hyvin. Lopussa alkoi jo vähän paremmin päästä itsekin istumaan, vaikka varmaan harjoitusta vaatisi muutaman kerran taas tällä hevosella että onnistuisi kunnolla.
Melko pitkän laukkapätkän jälkeen annettiin hevosten hetki kävellä pitkin ohjin, ennen kuin vaihdettiin vasempaan kierrokseen, ja aloitettiin siinäkin taas samalla tavalla kevyellä ravilla, ja käyntisiirtymillä ja pysähdyksillä. Sen jälkeen laukattiin samalla lailla vasempaan suuntaan. Itselleni on todella paljon vaikeampi saada laukkapohkeet annettua vasemmassa kierroksessa, koska varmaan istun siellä satulassa jotenkin niin vintturassa, että tuntuu että vasen jalka on tosi vaikea saada siirretyksi eteenpäin. Itse asiassa olen miettinyt, kun fysioterapeutti on muutama vuosi sitten todennut että lantioni on aivan kallellaan (siis sen lisäksi että se on korkeammalla toiselta puolelta kuin toiselta, on se myös toiselta puolelta hieman edempänä kuin toiselta, eli se on siis kahteen suuntaan "vino"), että jos se siksi tuntuu niin vaikealta siirtää sitä vasenta jalkaa oikealle paikalle esimerkiksi laukannostoa ajatellen. Vasen jalkani on myös tosi paljon heikompi kuin oikea. Joka tapauksessa, vasemman laukan sain kuitenkin Fainalla myös nousemaan välittömästi, eikä ylläpidossa ollut minkäännäköisiä vaikeuksia, koska Faina piti tahtia yllä ihan itsekin. :D Oli kuitenkin hienoa huomata omalta kannalta, että havahduin muutamassa kohtaa siihen että laukka hidastui siinä määrin, että olisi varmaan pudonnut raviin kohta (voltilla), niin annoin siinä kohtaa uudestaan napakasti pohjetta, niin Faina reagoi siihen heti, eikä pudonnut raviin vaan reipasti taas laukkaansa tehokkaammaksi. :) Se tuntui muutenkin melko herkältä pohkeelle. Onneksi. :) Omat jalat vaan tuntuivat jotenkin holtittomilta tänään, ja oli vaikea saada pidettyä ne paikoillaan (ja laukassa jalka ajautui aivan liian syvälle jalustimeen). Ajattelin kyllä jo siinä alkutunnista, että jalustimet voisivat ehkä olla yhden reiän lyhyemmällä, joten voi olla että johtui siitäkin.
Laukkojen jälkeen ravattiin vielä hetken aikaa pääty-ympyrällä, pyrkien taivuttamaan hevosia kunnolla. Tässä vaiheessa yhdessä kohtaa koin sellaisen pienen ahaa-elämyksen! Mentiin vasenta kierrosta ja yhtäkkiä tunsin, kuinka Faina tuntui todella ns. antavan periksi vasemmalle pohkeelle, tai toisin sanoen, tuntui että sain sen siirtymään askelen verran ulommas vasemman pohkeen avulla. Kohotin ikään kuin kantapäätä hieman niin, että se osui aivan eri tavalla hevosen kylkeen kuin miten yleensä annan pohjetta, ja siinä kohdassa tuli sellainen tunne, että näinkö sitä pitäisi ihan oikeasti käyttää sitä pohjetta. :D Tai sitten se oli sattumaa tai mitä lie. Siinä kohtaa kuitenkin oli tämän tunnin onnistunein fiilis. :D Loppukäynteinä saatiin käydä kävelemässä "ylätallin" lenkki keskenämme, mikä oli ihan kivaa vaihtelua kentällä kävelyn sijaan. :) Tunnin jälkeen pesin Fainan sienellä, ja sitten hepat jo saivatkin iltaruokansa. Merlitzissä yksi tosi kiva puoli on kyllä se, että hevosen saa varmasti joka kerta hoitaa läpikotaisin itse tunnin jälkeen. Ja useimmiten saa kyllä varustaakin ennen tuntia, koska ainakin itselleni useimmiten on sattunut hevonen joka ei ole edellisellä tunnilla. :)
Tykästyin kyllä tähän uuteen tuttavuuteen Fainaan ja mielellään menisin sillä uudestaankin. Ennen kaikkea se luonne vetosi heti, niin kiltti ja yritteliäs ja sellainen herttainen pieni tamma. :)
Hevonen: Faina
Torstaina oli taas Merlitzin tunnin vuoro, ja tänään sainkin mennä ihan uudella tuttavuudella! Faina on vielä suhteellisen uusi hevonen Merlitzissäkin (tuli joskus viime loppukeväästä muistaakseni) ja vielä melko nuori. Se on ollut meidän tunneilla mukana kyllä, mutta olen kuvitellut että sekin on sellainen että vain ne kaikista kokeneimmat saavat sillä mennä (tai en nyt ainakaan minä), mutta näköjään kelpasi tällainen kehnompikin ratsastaja sen selkään. :D Faina oli tosi kiltti, tykästyin sen luonteeseen välittömästi, ja tuntui tosi sellaiselta yritteliäältä ja "miellyttämishaluiselta" myös ratsastaessa. Varmasti tekee kaiken mitä pyydetään, jos vain ratsastaja taas osaa pyytää.
Tunnin alkuun mentiin hetken aikaa kevyessä ravissa jälleen pääty-ympyröitä (aloitettiin oikeasta kierroksesta), tarkoituksena vain saada hevoset vetreiksi, ja piti tehdä käyntisiirtymiä, ja ihan pysähdyksiä. Pysähdyksistä taas piti siirtyä raviin saman tien, siis ilman käyntiaskelia. Ne sujuivat melko hyvin, etenkin pari todella hyvää ja nopeaa, aivan välitöntä raviin siirtymistä onnistuin tekemään. Ongelmanani oli taas alkutunnista liikkeelle saaminen, siis ravi oli liian hidasta/laiskaa. Alettiin kuitenkin hyvin pian tekemään laukannostoja samassa oikeassa kierroksessa, ja Faina lähti tosi nätisti heti ekasta pyynnöstä laukkaan. Sen laukka oli todella sellaista "suurta", ja siinä oli vähän vaikea istua alas näin ekalla kerralla, mutta ainakin se kulki reippaasti eteenpäin, eikä Fainaa tarvinnut paljon laukassa eteenpäin pyytää, kun hän tuntui niin innokkaalta. :D Laukassa tehtiin ihan vaan pääty-ympyröitä, pyrkimyksenä saada hevoset tietenkin taipumaan mahdollisimman hyvin. Lopussa alkoi jo vähän paremmin päästä itsekin istumaan, vaikka varmaan harjoitusta vaatisi muutaman kerran taas tällä hevosella että onnistuisi kunnolla.
Melko pitkän laukkapätkän jälkeen annettiin hevosten hetki kävellä pitkin ohjin, ennen kuin vaihdettiin vasempaan kierrokseen, ja aloitettiin siinäkin taas samalla tavalla kevyellä ravilla, ja käyntisiirtymillä ja pysähdyksillä. Sen jälkeen laukattiin samalla lailla vasempaan suuntaan. Itselleni on todella paljon vaikeampi saada laukkapohkeet annettua vasemmassa kierroksessa, koska varmaan istun siellä satulassa jotenkin niin vintturassa, että tuntuu että vasen jalka on tosi vaikea saada siirretyksi eteenpäin. Itse asiassa olen miettinyt, kun fysioterapeutti on muutama vuosi sitten todennut että lantioni on aivan kallellaan (siis sen lisäksi että se on korkeammalla toiselta puolelta kuin toiselta, on se myös toiselta puolelta hieman edempänä kuin toiselta, eli se on siis kahteen suuntaan "vino"), että jos se siksi tuntuu niin vaikealta siirtää sitä vasenta jalkaa oikealle paikalle esimerkiksi laukannostoa ajatellen. Vasen jalkani on myös tosi paljon heikompi kuin oikea. Joka tapauksessa, vasemman laukan sain kuitenkin Fainalla myös nousemaan välittömästi, eikä ylläpidossa ollut minkäännäköisiä vaikeuksia, koska Faina piti tahtia yllä ihan itsekin. :D Oli kuitenkin hienoa huomata omalta kannalta, että havahduin muutamassa kohtaa siihen että laukka hidastui siinä määrin, että olisi varmaan pudonnut raviin kohta (voltilla), niin annoin siinä kohtaa uudestaan napakasti pohjetta, niin Faina reagoi siihen heti, eikä pudonnut raviin vaan reipasti taas laukkaansa tehokkaammaksi. :) Se tuntui muutenkin melko herkältä pohkeelle. Onneksi. :) Omat jalat vaan tuntuivat jotenkin holtittomilta tänään, ja oli vaikea saada pidettyä ne paikoillaan (ja laukassa jalka ajautui aivan liian syvälle jalustimeen). Ajattelin kyllä jo siinä alkutunnista, että jalustimet voisivat ehkä olla yhden reiän lyhyemmällä, joten voi olla että johtui siitäkin.
Laukkojen jälkeen ravattiin vielä hetken aikaa pääty-ympyrällä, pyrkien taivuttamaan hevosia kunnolla. Tässä vaiheessa yhdessä kohtaa koin sellaisen pienen ahaa-elämyksen! Mentiin vasenta kierrosta ja yhtäkkiä tunsin, kuinka Faina tuntui todella ns. antavan periksi vasemmalle pohkeelle, tai toisin sanoen, tuntui että sain sen siirtymään askelen verran ulommas vasemman pohkeen avulla. Kohotin ikään kuin kantapäätä hieman niin, että se osui aivan eri tavalla hevosen kylkeen kuin miten yleensä annan pohjetta, ja siinä kohdassa tuli sellainen tunne, että näinkö sitä pitäisi ihan oikeasti käyttää sitä pohjetta. :D Tai sitten se oli sattumaa tai mitä lie. Siinä kohtaa kuitenkin oli tämän tunnin onnistunein fiilis. :D Loppukäynteinä saatiin käydä kävelemässä "ylätallin" lenkki keskenämme, mikä oli ihan kivaa vaihtelua kentällä kävelyn sijaan. :) Tunnin jälkeen pesin Fainan sienellä, ja sitten hepat jo saivatkin iltaruokansa. Merlitzissä yksi tosi kiva puoli on kyllä se, että hevosen saa varmasti joka kerta hoitaa läpikotaisin itse tunnin jälkeen. Ja useimmiten saa kyllä varustaakin ennen tuntia, koska ainakin itselleni useimmiten on sattunut hevonen joka ei ole edellisellä tunnilla. :)
Tykästyin kyllä tähän uuteen tuttavuuteen Fainaan ja mielellään menisin sillä uudestaankin. Ennen kaikkea se luonne vetosi heti, niin kiltti ja yritteliäs ja sellainen herttainen pieni tamma. :)
tiistai 15. elokuuta 2017
Tunti: ti 15.8.2017, Jalon tila
Hevonen: Tilda
Jo kuudes tunti Jalolla, ja tänään sain toisen kerran peräkkäin Tildan alleni. Jos viime kerralla jäi vähän huonommat fiilikset tunnista ja tuntui että oli vain kaahotettu läpi tunnin, niin nyt jäi aivan päinvastaiset tunnelmat. :) Ei yhtään sellaista kaahotuksen makua (paitsi laukan aikana väliravit ehkä olivat vähän reippaanpuoleisia :D) kuin viimeksi. Ymmärsin ehkä nyt jo vähän paremmin miten juuri Tilda "toimii" ja koitin taas keskittyä toden teolla siihen, että käsi pysyy ensinnäkin hyvin kevyenä, eikä jäisi vetämään missään kohtaa, sekä lisäksi siihen, että pohkeet eivät holtittomasti hakkaisi Tildan kylkiä, vaan pysyisivät paikoillaan, eivätkä toisaalta jäisi puristamaan yhtään.
Kevyt ravi lähti tosi hyvin liikkeelle, Tilda kulki todella reippaasti mutta kuitenkin niin ettei tuntunut siltä että se olisi vain juossut alta pois. Itsellä oli tavallista tasapainoisempi olo selässä ja onnistuin myös omalla kevennyksellä alusta asti hieman rauhoittamaan Tildan vauhtia. Tein myös ylimääräisiä isoja voltteja enemmän. Alettiin sitten tehdä sellaista tehtävää, että piti pitkää sivua kohti mennessä kääntyä hieman ennen uraa niin, että piti mennä pitkän sivun myönteisesti olevien kahden puomin välistä suoraan, kääntää sitten kahdesta tötteröstä jälkimmäisen jälkeen voltille oikealle, ja palata suoralle "kujalle" ja jatkaa taas kahden puomin välistä kohti lyhyttä sivua. Toisella pitkällä sivulla piti hidastaa ravia niin rauhalliseksi kuin sai, jälleen koittaen vaikuttaa siihen ennen kaikkea oman kevennyksen kautta. Se onnistui joitakin kertoja todella hyvin (ei tietystikään joka kerta).
Oikean kierroksen jälkeen käveltiin hetki, ja jatkettiin sitten samaa tehtävää vasemmalle. Oikeaan suuntaan sujui kyllä paremmin kuin vasempaan, mutta ei mitään erityisiä haasteita ollut vasempaan kierroksenkaan tänään. Paitsi oma istunta ja hartiat, joista muistuteltiin monta kertaa. Ongelmani on ennen kaikkea se, että hartiat kääntyvät eteenpäin. (Ja tämä ei ole ongelma vain ratsastuksessa, vaan ylettyy ihan jokapäiväiseen elämään mitä tahansa teen. :D Ainakin yksi tekijä on varmasti kireät rintalihakset, jotka varmasti vetävät olkapäitä eteenpäin, kun sekä työ- että vapaa-ajallani kyyhötän niin paljon tietokoneella.) Ja kun yritän korjata tätä, tapahtuu se, että työnnänkin rintaa voimakkaasti "ylväästi" eteen/ylös, jolloin alaselkä puolestaan menee notkolle. Yliojennan siis itseäni ihan reippaasti. :D Mimmi tuli näyttämään ihan "kädestä pitäen", millainen sen asennon kuuluisi olla, ja nyt ymmärsin sen, miten ne hartiat pitäisi vetää taakse niin, että notkoselkää ei muodostu. Teoriassa olen nyt siis ymmärtänyt jutun, mutta käytäntöön vieminen tulee varmaan vielä viemään aikaa.. :D Sen muistaa aina hetken, kunnes taas yllättää itsensä hartiat eteenpäin kääntyneinä. Olen miettinyt, että joku kerta voisi teipata hartiat parempaan asentoon, jos se auttaisi pitämään mielessä niiden asennon...
Tunnin loppuun otettiin vielä muutamia laukannostoja, vasemmasta kierroksesta aloittaen. Vasemmassa kierroksessa oli määrä nostaa laukka aina ponipäädyn lyhyen sivun jälkeen, laukata yksi pitkä sivu, ottaa sitten raviin ja ravata toinen pitkä sivu. Vasemman laukan sain nousemaan ne kerrat kun sitä pyysinkin, tosin kovin montaa askelta emme onnistuneet sitä menemään. :D Yksi uusi pieni ratsastajanalku sitten tippui Venniltä (harjoitteli laukkaa ensimmäistä kertaa ikinä), jolloin muut pysähdyttiin hetkeksi. Otettiin vielä muutamat laukannostot vasempaan kierrokseen, ja sen jälkeen vaihdettiin vielä suuntaa oikealle. Oikeassa kierroksessa oli määrä vain laukata uraa pitkin, ja jälleen laukat nousivat Tildan kanssa tosi hyvin, ja päästiin vähän pidempiä pätkiä laukkaamaan kuin vasemmassa kierroksessa. :) Loppuravitkin sujuivat melko rauhallisesti, koitin pitää käden mahdollisimman kevyenä, tein voltteja ja koitin keventää niin rauhallisesti kuin pystyin, eikä tuntunut yhtään niin kaahottamiselta kuin edellisellä kerralla.
Jäi siis tosi kiva fiilis Tildasta tänään, ja jos tänään ennen tunnin alkua olin aluksi vähän epäileväinen että mitähän tästä nyt tulee, niin nyt puolestaan jäi sellainen fiilis, että voisin hyvin mennä sillä taas vaikka heti ensi kerralla uudestaan. :D :) Taputtelinkin sitä oikein erityisen paljon tänään jo keskellä tuntia ja etenkin siinä loppukäynneissä, kun tuntui vaan niin hyvältä ja tuntui että hän oli mennyt niin kiltisti. :D :) Tuntuu että se on sellainen hevonen, että se todella opettaa ratsastajaansa. Voisin kuvitella että tosi hyvällä ratsastajalla se menee varmaan todella upeasti. Ja hän on niin persoonallinen, että voi olla, että tykästyn siihen vielä kovastikin.... ;)
Hevonen: Tilda
Jo kuudes tunti Jalolla, ja tänään sain toisen kerran peräkkäin Tildan alleni. Jos viime kerralla jäi vähän huonommat fiilikset tunnista ja tuntui että oli vain kaahotettu läpi tunnin, niin nyt jäi aivan päinvastaiset tunnelmat. :) Ei yhtään sellaista kaahotuksen makua (paitsi laukan aikana väliravit ehkä olivat vähän reippaanpuoleisia :D) kuin viimeksi. Ymmärsin ehkä nyt jo vähän paremmin miten juuri Tilda "toimii" ja koitin taas keskittyä toden teolla siihen, että käsi pysyy ensinnäkin hyvin kevyenä, eikä jäisi vetämään missään kohtaa, sekä lisäksi siihen, että pohkeet eivät holtittomasti hakkaisi Tildan kylkiä, vaan pysyisivät paikoillaan, eivätkä toisaalta jäisi puristamaan yhtään.
Kevyt ravi lähti tosi hyvin liikkeelle, Tilda kulki todella reippaasti mutta kuitenkin niin ettei tuntunut siltä että se olisi vain juossut alta pois. Itsellä oli tavallista tasapainoisempi olo selässä ja onnistuin myös omalla kevennyksellä alusta asti hieman rauhoittamaan Tildan vauhtia. Tein myös ylimääräisiä isoja voltteja enemmän. Alettiin sitten tehdä sellaista tehtävää, että piti pitkää sivua kohti mennessä kääntyä hieman ennen uraa niin, että piti mennä pitkän sivun myönteisesti olevien kahden puomin välistä suoraan, kääntää sitten kahdesta tötteröstä jälkimmäisen jälkeen voltille oikealle, ja palata suoralle "kujalle" ja jatkaa taas kahden puomin välistä kohti lyhyttä sivua. Toisella pitkällä sivulla piti hidastaa ravia niin rauhalliseksi kuin sai, jälleen koittaen vaikuttaa siihen ennen kaikkea oman kevennyksen kautta. Se onnistui joitakin kertoja todella hyvin (ei tietystikään joka kerta).
Oikean kierroksen jälkeen käveltiin hetki, ja jatkettiin sitten samaa tehtävää vasemmalle. Oikeaan suuntaan sujui kyllä paremmin kuin vasempaan, mutta ei mitään erityisiä haasteita ollut vasempaan kierroksenkaan tänään. Paitsi oma istunta ja hartiat, joista muistuteltiin monta kertaa. Ongelmani on ennen kaikkea se, että hartiat kääntyvät eteenpäin. (Ja tämä ei ole ongelma vain ratsastuksessa, vaan ylettyy ihan jokapäiväiseen elämään mitä tahansa teen. :D Ainakin yksi tekijä on varmasti kireät rintalihakset, jotka varmasti vetävät olkapäitä eteenpäin, kun sekä työ- että vapaa-ajallani kyyhötän niin paljon tietokoneella.) Ja kun yritän korjata tätä, tapahtuu se, että työnnänkin rintaa voimakkaasti "ylväästi" eteen/ylös, jolloin alaselkä puolestaan menee notkolle. Yliojennan siis itseäni ihan reippaasti. :D Mimmi tuli näyttämään ihan "kädestä pitäen", millainen sen asennon kuuluisi olla, ja nyt ymmärsin sen, miten ne hartiat pitäisi vetää taakse niin, että notkoselkää ei muodostu. Teoriassa olen nyt siis ymmärtänyt jutun, mutta käytäntöön vieminen tulee varmaan vielä viemään aikaa.. :D Sen muistaa aina hetken, kunnes taas yllättää itsensä hartiat eteenpäin kääntyneinä. Olen miettinyt, että joku kerta voisi teipata hartiat parempaan asentoon, jos se auttaisi pitämään mielessä niiden asennon...
Tunnin loppuun otettiin vielä muutamia laukannostoja, vasemmasta kierroksesta aloittaen. Vasemmassa kierroksessa oli määrä nostaa laukka aina ponipäädyn lyhyen sivun jälkeen, laukata yksi pitkä sivu, ottaa sitten raviin ja ravata toinen pitkä sivu. Vasemman laukan sain nousemaan ne kerrat kun sitä pyysinkin, tosin kovin montaa askelta emme onnistuneet sitä menemään. :D Yksi uusi pieni ratsastajanalku sitten tippui Venniltä (harjoitteli laukkaa ensimmäistä kertaa ikinä), jolloin muut pysähdyttiin hetkeksi. Otettiin vielä muutamat laukannostot vasempaan kierrokseen, ja sen jälkeen vaihdettiin vielä suuntaa oikealle. Oikeassa kierroksessa oli määrä vain laukata uraa pitkin, ja jälleen laukat nousivat Tildan kanssa tosi hyvin, ja päästiin vähän pidempiä pätkiä laukkaamaan kuin vasemmassa kierroksessa. :) Loppuravitkin sujuivat melko rauhallisesti, koitin pitää käden mahdollisimman kevyenä, tein voltteja ja koitin keventää niin rauhallisesti kuin pystyin, eikä tuntunut yhtään niin kaahottamiselta kuin edellisellä kerralla.
Jäi siis tosi kiva fiilis Tildasta tänään, ja jos tänään ennen tunnin alkua olin aluksi vähän epäileväinen että mitähän tästä nyt tulee, niin nyt puolestaan jäi sellainen fiilis, että voisin hyvin mennä sillä taas vaikka heti ensi kerralla uudestaan. :D :) Taputtelinkin sitä oikein erityisen paljon tänään jo keskellä tuntia ja etenkin siinä loppukäynneissä, kun tuntui vaan niin hyvältä ja tuntui että hän oli mennyt niin kiltisti. :D :) Tuntuu että se on sellainen hevonen, että se todella opettaa ratsastajaansa. Voisin kuvitella että tosi hyvällä ratsastajalla se menee varmaan todella upeasti. Ja hän on niin persoonallinen, että voi olla, että tykästyn siihen vielä kovastikin.... ;)
sunnuntai 13. elokuuta 2017
Metsäkävelyllä :)
Tänään oli taas rennomman hevostelupäivän vuoro, kun kävin moikkaamassa Paavoa ja lähdimme rauhalliselle taluttelulenkille maastoon. :) Ennen lenkille lähtöä tein Paavon ruuat valmiiksi ja tarkistin vanhan herran kaviot. Taluttelulenkille lähdetään ihan vain riimu päässä ja riimunnaru kädessä. :) Yleensä menen erään lyhyehkön peruslenkin, jossa mennään pieni pätkä sellaista vähän leveämpää tietä ja sitten tavallista hiekkatietä. Tuolla isommalla tiellä jonkin verran kulkee autoja, mutta ajavat onneksi yleensä ihan rauhallisesti, eikä Paavo niistä onneksi suuremmin välitä muutenkaan. Tänään mentiin kuitenkin ihan kunnon metsätielle lisäksi. Juostiinkin pikkupätkiä, jotta pääsi Paavokin vähän vetreyttämään jäseniään. :D Ja välillä pysähdeltiin syömään ruohoa tai kanervaa, tai puiden lehtiä. Aiemmin päivällä oli satanut vettä aika reippaasti, joten puiden lehdet olivat vielä ihan märkiä. Paavo näytti niin suloiselta kun hän pää puoliksi oksien peitossa kiskoi lehtiä irti, ja vettä ropisi ympäriinsä. Harmitti ettei ollut puhelinta mukana että olisi voinut ottaa kuvia tuosta.
Pyrin myös aina näillä taluttelulenkeillä tekemään jonkin verran alkeellisia ns. maastakäsittelyharjoituksia, eli kaikessa yksinkertaisuudessaan pysähtymisiä ja liikkeelle lähtöjä, joskus peruutuksia, ja sellaista. Nytkin tehtiin useampia pysähdyksiä, eli tavoitteena on että Paavo pysähtyisi välittömästi rinnalleni kun minä pysähdyn ja seisoisi siinä kunnes annan taas luvan lähteä liikkeelle. Pysähdykset onnistuvatkin hienosti, mutta usein hän rupeaa saman tien hamuamaan tien reunoille ruohon perään. :D Muutaman kerran kun olen tämän estänyt, niin seisoo kyllä sitten kiltisti paikoillaan, enkä sen pitempään alakaan häntä seisottamaan, vaan sitten jatketaan taas matkaa. Raviin lähtöä harjoiteltiin tänään niin, että lähdin itse ottamaan juoksuaskelia, samalla toistaen käskyä "Ravia!". Taluttaen Paavo lähteekin kyllä raviin hienosti ja myös tiputtaa välittömästi käyntiin kun sanon "prrr" ja hidastan omaa vauhtiani. Hieno hevonen. :)
Lenkki oli tosi mukava ja leppoisa, ei kohdattu yhtään vastaantulijoitakaan, ja Paavo oli muutenkin tosi rento. Yksi iso työkone oli parkkeerattu uuteen paikkaan, ja sen vierellä käytiin ihmettelemässä ja syömässä hieman ruohoa. :) Lenkin jälkeen annoin ruuat, harjasin Paavon perusteellisesti läpi ja laitoin Bionixiä vielä harjan ja hännän tyveen (jotakin kutinaa helpottavaa ainetta), ennen kuin vein hänet takaisin pihattoon loppusunnuntaipäivästä nautiskelemaan. :)
Loppuun vielä kuva tallialueelta. Oli muodostunut niin hienon näköisiä pilviä sateenjälkeiselle taivaalle. :)
Pyrin myös aina näillä taluttelulenkeillä tekemään jonkin verran alkeellisia ns. maastakäsittelyharjoituksia, eli kaikessa yksinkertaisuudessaan pysähtymisiä ja liikkeelle lähtöjä, joskus peruutuksia, ja sellaista. Nytkin tehtiin useampia pysähdyksiä, eli tavoitteena on että Paavo pysähtyisi välittömästi rinnalleni kun minä pysähdyn ja seisoisi siinä kunnes annan taas luvan lähteä liikkeelle. Pysähdykset onnistuvatkin hienosti, mutta usein hän rupeaa saman tien hamuamaan tien reunoille ruohon perään. :D Muutaman kerran kun olen tämän estänyt, niin seisoo kyllä sitten kiltisti paikoillaan, enkä sen pitempään alakaan häntä seisottamaan, vaan sitten jatketaan taas matkaa. Raviin lähtöä harjoiteltiin tänään niin, että lähdin itse ottamaan juoksuaskelia, samalla toistaen käskyä "Ravia!". Taluttaen Paavo lähteekin kyllä raviin hienosti ja myös tiputtaa välittömästi käyntiin kun sanon "prrr" ja hidastan omaa vauhtiani. Hieno hevonen. :)
Lenkki oli tosi mukava ja leppoisa, ei kohdattu yhtään vastaantulijoitakaan, ja Paavo oli muutenkin tosi rento. Yksi iso työkone oli parkkeerattu uuteen paikkaan, ja sen vierellä käytiin ihmettelemässä ja syömässä hieman ruohoa. :) Lenkin jälkeen annoin ruuat, harjasin Paavon perusteellisesti läpi ja laitoin Bionixiä vielä harjan ja hännän tyveen (jotakin kutinaa helpottavaa ainetta), ennen kuin vein hänet takaisin pihattoon loppusunnuntaipäivästä nautiskelemaan. :)
Loppuun vielä kuva tallialueelta. Oli muodostunut niin hienon näköisiä pilviä sateenjälkeiselle taivaalle. :)
torstai 10. elokuuta 2017
Penkin alle
Tunti: to 10.8.2017, Merlitz
Hevonen: Monica (Tante)
Tunnin teema: Taivutukset pääty-ympyröillä
Tänään oli toinen tunti Merlitzissä kesätauon jälkeen. Viimeksi sain pitkästä aikaa kokeilla Hellaa, mutta nyt palattiin taas tuttuun ja "turvalliseen", eli alla oli tällä kertaa taas Monica (jotenkin arvasinkin sen ennen tuntia). Useimmiten olen mennyt juuri sillä tai Erkillä. Kesäkuussa ennen tuota hevosten heinäkuun laidunlomaa käytiin maastossa pari kertaa, joissa menin myös Monicalla ja siellä maastossa toimi ihan hyvin, mutta tuntuu että kentällä on aina ihan ihmeellisiä hankaluuksia sen kanssa, eikä tämä kerta ollut siinä suhteessa poikkeus..
Ei tehty tänään oikein mitään ihmeellistä, alkuverkat itsenäisesti kevyessä ravissa, ja aika pian ruvettiin tekemään isoja pääty-ympyröitä molempiin päihin, ja toisessa päässä sai käyttää pientä kavalettia hyväksi. Oli tarkoitus saada hevosia taivuteltua mahdollisimman hyvin, missä en itse - yllätys yllätys - taas oikein tahtonut onnistua. Jatkettiin sitten samaa tehtävää laukassa, tai niin että piti (tai olisi pitänyt) aina yhden kierroksen aikana tehdä vähintään kolme laukannostoa, ja välissä aina siirtymä raviin. Oltiin (onneksi) ensin oikeassa kierroksessa (helpompi suunta itselleni siis :D), ja sainkin melko hyvin laukat joka kerta nousemaan. Kavaletinkin onnistuin menemään muutaman kerran, mutta sitten alkoi tuntua että Monica aloitti taas ihmeellisen vääntelehtimisen ja "temppuilun", eivätkä kunnon isot ympyrät enää onnistuneet. :/ Vasen kierros oli kuitenkin se joka etenkin meni otsikon mukaisesti ihan penkin alle. Siinä vaiheessa Monica kerrankin kulki tosi reippaasti eteenpäin (ja kyllä se ihan erilaiselta totta kai tuntui kun liikkui kunnolla), mutta laukasta ei tullut yhtään mitään. Sain hänet nostamaan laukan kyllä monta kertaa, mikä oli periaatteessa positiivista, mutta ylläpito ei vasemmassa kierroksessa tahtonut onnistua, vaan Monica tiputti monta kertaa aika nopeasti itse raviin. Sitten itselle tuli jo vähän sellainen luovutusfiilis, että lakkasin oikeastaan yrittämästä edes, kun tuntui että kaikki menee ihan pieleen eikä siitä hommasta vaan tullut yhtään mitään. Ja menin sitten vaan kevyttä ravia suurimman osan ajasta vasemmassa kierroksessa, muutamia laukannostoja kokeillen (sain nousemaan mutta taas tipahti hyvin nopeasti raviin). No mutta se sentään onnistui tässä tunnissa, että sain Monican kulkemaan reippaasti eteenpäin. :D
Monica ei kyllä ole mitenkään helpoimmasta päästä, kun se on vähän sellainen kenkkuilija tai onko se sitten ponimaista itsepäisyyttä vai mitä. Sen kanssa pitäisi olla kai ihan tosi periksiantamaton ja jämpti. En vaan aina oikein tajua mitä voisin tehdä toisin, jotta saisin homman toimimaan paremmin. Yritän kovasti, mutta jotain selkeästi teen väärin. :D Vaikka ei se vääntelehtiminen tänään sentään niin pahaa ollut kuin joskus. Mutta kyllä tänään taas mietin että pitäisi mennä oikeasti johonkin yksityistunnille, jotta opettaja voisi koko tunnin keskittyä ja puuttua kaikkeen mikä on pielessä ja kertoa yksityiskohtaisemmin miten missäkin kohtaa toimia... Toisaalta tänään oli taas sellainen päivä, että mietin myös että mitä järkeä tässä koko ratsastuksessa on kun en vaan osaa enkä opi. :D Tai että pitäisikö vaan mennä johonkin aivan alkeistunneille opettelemaan ihan perusteita. :D
Hevonen: Monica (Tante)
Tunnin teema: Taivutukset pääty-ympyröillä
Tänään oli toinen tunti Merlitzissä kesätauon jälkeen. Viimeksi sain pitkästä aikaa kokeilla Hellaa, mutta nyt palattiin taas tuttuun ja "turvalliseen", eli alla oli tällä kertaa taas Monica (jotenkin arvasinkin sen ennen tuntia). Useimmiten olen mennyt juuri sillä tai Erkillä. Kesäkuussa ennen tuota hevosten heinäkuun laidunlomaa käytiin maastossa pari kertaa, joissa menin myös Monicalla ja siellä maastossa toimi ihan hyvin, mutta tuntuu että kentällä on aina ihan ihmeellisiä hankaluuksia sen kanssa, eikä tämä kerta ollut siinä suhteessa poikkeus..
Ei tehty tänään oikein mitään ihmeellistä, alkuverkat itsenäisesti kevyessä ravissa, ja aika pian ruvettiin tekemään isoja pääty-ympyröitä molempiin päihin, ja toisessa päässä sai käyttää pientä kavalettia hyväksi. Oli tarkoitus saada hevosia taivuteltua mahdollisimman hyvin, missä en itse - yllätys yllätys - taas oikein tahtonut onnistua. Jatkettiin sitten samaa tehtävää laukassa, tai niin että piti (tai olisi pitänyt) aina yhden kierroksen aikana tehdä vähintään kolme laukannostoa, ja välissä aina siirtymä raviin. Oltiin (onneksi) ensin oikeassa kierroksessa (helpompi suunta itselleni siis :D), ja sainkin melko hyvin laukat joka kerta nousemaan. Kavaletinkin onnistuin menemään muutaman kerran, mutta sitten alkoi tuntua että Monica aloitti taas ihmeellisen vääntelehtimisen ja "temppuilun", eivätkä kunnon isot ympyrät enää onnistuneet. :/ Vasen kierros oli kuitenkin se joka etenkin meni otsikon mukaisesti ihan penkin alle. Siinä vaiheessa Monica kerrankin kulki tosi reippaasti eteenpäin (ja kyllä se ihan erilaiselta totta kai tuntui kun liikkui kunnolla), mutta laukasta ei tullut yhtään mitään. Sain hänet nostamaan laukan kyllä monta kertaa, mikä oli periaatteessa positiivista, mutta ylläpito ei vasemmassa kierroksessa tahtonut onnistua, vaan Monica tiputti monta kertaa aika nopeasti itse raviin. Sitten itselle tuli jo vähän sellainen luovutusfiilis, että lakkasin oikeastaan yrittämästä edes, kun tuntui että kaikki menee ihan pieleen eikä siitä hommasta vaan tullut yhtään mitään. Ja menin sitten vaan kevyttä ravia suurimman osan ajasta vasemmassa kierroksessa, muutamia laukannostoja kokeillen (sain nousemaan mutta taas tipahti hyvin nopeasti raviin). No mutta se sentään onnistui tässä tunnissa, että sain Monican kulkemaan reippaasti eteenpäin. :D
Monica ei kyllä ole mitenkään helpoimmasta päästä, kun se on vähän sellainen kenkkuilija tai onko se sitten ponimaista itsepäisyyttä vai mitä. Sen kanssa pitäisi olla kai ihan tosi periksiantamaton ja jämpti. En vaan aina oikein tajua mitä voisin tehdä toisin, jotta saisin homman toimimaan paremmin. Yritän kovasti, mutta jotain selkeästi teen väärin. :D Vaikka ei se vääntelehtiminen tänään sentään niin pahaa ollut kuin joskus. Mutta kyllä tänään taas mietin että pitäisi mennä oikeasti johonkin yksityistunnille, jotta opettaja voisi koko tunnin keskittyä ja puuttua kaikkeen mikä on pielessä ja kertoa yksityiskohtaisemmin miten missäkin kohtaa toimia... Toisaalta tänään oli taas sellainen päivä, että mietin myös että mitä järkeä tässä koko ratsastuksessa on kun en vaan osaa enkä opi. :D Tai että pitäisikö vaan mennä johonkin aivan alkeistunneille opettelemaan ihan perusteita. :D
tiistai 8. elokuuta 2017
Vauhdikas Tilda :)
Tunti: ti 8.8.2017, Jalon tila
Hevonen: Tilda (Spangtösen)
Tunnin teema: Asetukset ja taivutukset ympyrällä
Tänään oli taas Jalon tunnin vuoro, ja viides kerta siellä. Jälleen oli alla uusi hevonen, Tilda, eli nyt on kaikki Jalon tavallisesti tunneilla mukana olevat hevoset testattu. Tilda oli näistä ehdottomasti vauhdikkain, ja ehkä jopa yksi vauhdikkaimmista millä olen koskaan mennyt. Sai ehkä vähän tuntemusta siitä, millaista on ratsastaa herkästi kuumuvaa hevosta.
Tilda käveli jo alkukäyntien aikana tosi reippaalla ja pitkällä askelella. Heti kun otettiin ohjat tuntumalle ja piti alkaa mennä kevyttä ravia, huomasi kuinka hänellä tosiaan vauhtia riitti. Piti koko ajan mielessä että ainakaan vetämään ei saa jäädä, sillä siitä vaihde saattaisi mennä vielä suuremmalle. Meitä oli tunnilla aika monta (kuusi muistaakseni), ja koska Jalon kenttä ei ole ihan hirveän suuri, niin tehtiin aika yksinkertaisia, näennäisesti helppoja perusjuttuja. (Näennäisesti siksi, että eivät juuri mitkään tehtävät ratsastuksessa helppoja ole. :D ) Kevyessä ravissa piti tehdä pääty-ympyrät molempiin päihin ja keskittyä hevosen taivuttamiseen. Tuntuu että taivutus- ja asetusasioihin ollaankin keskitytty Jalon tunneilla tosi paljon, mikä on tosi hyvä, koska ainakin itselle ne ovat edelleen vähän hakusessa. Luulen teoriassa ymmärtäväni mistä kummassakin on kyse ja mikä niiden ero on, ja teoriassa ehkä jo tiedän mitä pitäisi tehdä, mutta käytännössä luulen että suurin ongelma itselläni on liian heikko (sisä)pohje. En "uskalla" esimerkiksi ympyrällä taivuttaa sisäohjalla tarpeeksi, koska tuntuu että sisäpohje ei ole tarpeeksi vahva pitämään hevonen ympyrällä. Tänään onnistuin kevyen ravin ajan kyllä jotenkuten, tai ajoittain tuntui että sain oikeasti edes jotenkuten taivutettua, niin että sain kuitenkin pohkeella pidettyä Tildan ympyrällä. Mutta oma istunta lähti kyllä siinäkin taas menemään miten sattuu. Käännän ilmeisesti jotenkin liikaa itseäni sisälle päin esimerkiksi juuri ympyrällä mennessä. Tämä ongelma oli itse asiassa jo ensimmäisen vuokrahevoseni Roosan kanssa kaksi vuotta sitten. Pitäisi pyrkiä aina ympyrälläkin istumaan enemmän suorassa ja menosuuntaan päin, eikä antaa painon ja ylävartalon pudota sinne kohti sisäympyrää. Silloinhan se hevonenkin luonnollisesti alkaa valumaan sisemmäs ja sisemmäs. Tähän kun vielä yhdistää heikon sisäpohkeen, niin ei ihmekään että hevosen saaminen pysymään ympyrällä on vaikeaa.
Laukka onnistui tänään vähän niin ja näin sekin. Aloitettiin vasemmasta laukasta, ja laukassa oli samalla tavalla tehtävänä vain tehdä pääty-ympyrät molempiin päihin. Piti kyllä keskittyä ensinnäkin todella paljon siihen, ettei ratsastellut muita päin, kun meitä oli sen verran paljon ja Tilda on huomattavasti reippaampi kuin yksikään toinen tunneilla olleista hevosista. :D Vasenta laukkaa en ensin meinannut saada nousemaan, koska ensireaktio laukkapohkeista Tildalla oli lähteä vain kiihdyttämään ravia. Tätä tietysti ensin ihmettelin, koska olen ajatellut, ettei hevosta saisi "ajaa" laukkaan. Sain kuitenkin ohjeeksi, että Tilda tarvitsee nimenomaan vasempaan kierrokseen hieman enemmän "vauhtia" alle, ennen kuin laukka nousee (on ilmeisesti vaikeampi suunta hänelle muutenkin tuo vasen kierros). Lopulta sain laukan pari kertaa nousemaan (pienten pukkien kera), ja sain muutaman ympyrän laukattua. Ylläpito oli kuitenkin todella vaikeaa. Oikeaan kierrokseen laukka nousi huomattavasti helpommin, ja onnistui pidemmätkin pätkät. Laukassa Tildan kova vauhti ei niin tuntunut, mutta kun välissä putosi raviin, niin kyllä se aikamoiselta kaahottamiselta tuntui. Kun muisti höllätä välillä ohjasta, niin se kyllä hieman auttoi, mutta oli sitä vauhtia silti. :D Laukassa en onnistunut puolestaan taivutuksissa ollenkaan, ja siinä korostui ehkä vielä enemmän sisäpohkeen käyttö.
Mitenhän sitä istuntaa saisi oikeasti parannettua. Loppuraveissa kun piti alkaa keventää yhä hitaammin ja hitaammin (niin että hevonen siirtyisi lopulta kokonaan käyntiin ainoastaan hidastuneen kevennyksen, ja hengittämisen ja kehon rentouttamisen = istunnan avulla), niin kuulemma omat jalat eivät pysyneet kunnolla paikallaan, vaan antoivat oikeastaan koko ajan lisää pohjetta Tildalle. Tätä en itse ollenkaan huomannut, vaikka toki olen tiennyt, että jalkani eivät pysy kunnolla paikallaan. En vain tiedä miten tämänkin saisi kunnolla korjattua.
Harjoitusravi on myös edelleen oikea akilleenkantapääni. Ihmeen hyvin kyllä pystyin Tildan selässä istumaan alas, vaikka se kipitti välistä niin hurjaa vauhtia. Jossain kohtaa vain tuli se tuntemus että keho oli ainakin aika rentona ja "löysänä" siellä selässä ja onnistuin ehkä olemaan puristamatta ainakaan polvilla. Pitäisi vaan päästä tosi paljon menemään harjoitusravia, jotta sen oikean istunnan jossain kohtaa löytäisi niin, että siitä tulisi ihan automaatio ja pystyisi istumaan harjoitusravissa hevosen kuin hevosen selässä.
Tällaisia tuntoja tänään. :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)