Tunti: to 7.9.2017, Merlitz
Hevonen: Erkki
(Kirjoitettu 17.9.)
Kolmas tunti jo peräkkäin Erkillä, ja mentiin taas maneesissa, koska oli aika sateista. Kohtahan alkaa lisäksi jo olla pimeääkin meidän tunnin aikoihin seitsemältä, joten siirrytään varmaan aika pian maneesiin taas koko talveksi. Tämän tunnin "teemana" jos voi sanoa oli jälleen taivutukset, joita tehtiin nyt oikein urakalla. Tehtiin niin avo-, sulku-, kuin vastataivutuksiakin. Tai siis suurin osa teki, itse en oikein kunnolla saanut onnistumaan. :D Tosin kuulemma Erkki ei niitä niin paljon ole itsekään tehnyt, mutta kyllä se ratsastajasta enemmän oli kiinni tällä kertaa. Ensin en edes kunnolla ymmärtänyt, mitä missäkin taivutuksessa olisi pitänyt tehdä/miten asettaa hevonen, mutta se valkeni kyllä sitten Elenan neuvojen myötä. Avotaivutus oli noista ehkä se helpoin, sulku- ja vastataivutus taas aika vaikeita, koska tuntuu että omassa pohkeessa ei vain ole tarpeeksi voimaa, että sillä saisi hevosen pidettyä siellä missä pitää.
Ymmärsin tällä tunnilla ainakin sen, että omat käsitykset avo- ja sulkutaivutuksesta ovat olleet aikalailla pielessä. :D Mikäli nyt ymmärsin oikein, niin avotaivutus tehdään siis niin, että esimerkiksi vasempaan kierrokseen mentäessä hevosen takaosa pysyy uralla ja etuosa on uran sisäpuolella (eli asetus on myös vasemmalle tällöin). Sulkutaivutus taas menee niin, että hevonen on etuosastaan jälleen asettunut sisälle (eli tässä tapauksessa vasemmalle), mutta myös takaosa on uran sisäpuolella. Eli hevonen muodostaa ikään kuin banaanin mallisen kuvion. Vastataivutuksessa taas tapahtuu sama kuin sulkutaivutuksessa, mutta nyt hevonen on etuosastaan asettunut ulospäin (eli vasempaan kierrokseen mentäessä oikealle) ja myös takaosa on uran "ulkopuolella" (tai käytännössä uralla, mutta hevonen on keskeltä ikään kuin "työntynyt" uran sisäpuolelle).
Löysin näistä taivutuksista itse asiassa aika hyvän havainnollistavan postauksen, joka auttaa ehkä myös havainnollistamaan asiaa: AVO-, SULKU- JA VASTATAIVUTUS.
Taivutukset eivät tosiaan alkuun meinanneet lähteä sujumaan ollenkaan, ja jäinkin sitten isolle ympyrälle Erkin kanssa, jona aikana taivutus olisi helpompi pitää yllä koko ajan, kuin suoraan mentäessä. Pikku hiljaa taivutukset alkoivat sujua paremmin ja paremmin, vaikka eivät ne mitenkään hyvin menneet missään kohtaa. Oma vaikeus ja ongelma oli ehkä jälleen jaloissa, sillä ei niistä vain tuntunut löytyvät tarvittavaa voimaa. Joko niissä ei vain ikinä ole sitä tarvittavaa voimaa, tai sitten jalkani ovat aina ihan väärässä paikassa tai jotain.
Kun oltiin aikamme taivuteltu, niin alettiin laukata. Laukannostot Erkin kanssa onnistuvat onneksi nykyään tosi hyvin, se nostaa pääsääntöisesti heti ensimmäisestä pyynnöstä ja myös ylläpito on alkanut sujua. Toisaalta jos pääsee tipahtamaan raville, niin hänen kanssaan onnistun yleensä heti nostamaan uuden laukan harjoitusravista (vrt. Monica...). Harjoiteltiin tänään myös hieman laukanvaihtoja. Se olikin Erkinkin mielestä loppujen lopuksi aika hauskaa, koska hän innostui ihan kunnolla! :D Jos ensi alkuun saatiin koko ajan kehotusta mennä reippaampaa ja voimakkaampaa laukkaa, niin laukanvaihtojen kohdilla sain jo kehotusta pitää ohjat, kun ilmeisesti näytti siltä että Erkki olisi halunnut vähän irrotella. :D Laukanvaihdot kuitenkin onnistuivat ensimmäistä kertaa lukuun ottamatta joka kerralla, pienten pukkien saattelemana tosin. Mutta kivaa oli, sekä minulla että nähtävästi tosiaan myös Erkillä, ja laukkaamista olisi voinut jatkaa taas vaikka kuinka kauan, se on vaan kaikista kivointa. :D :D
Loppujen lopuksi tunnista jäi siis kuitenkin ihan hyvät fiilikset, vaikka taivutukset eivät ensin meinannetkaan onnistua. Tajusin nyt kuitenkin miten eri taivutukset eroavat toisistaan, ja sain ainakin jonkin verran niitä tehtyäkin, sekä lisäksi onnistuneet laukanvaihdot jättivät tyytyväisen mielen tänään. :)
sunnuntai 17. syyskuuta 2017
Tunti: 5.9.2017, Jalon tila
Hevonen: Maiskis
Toista kertaa tänään Maiskiksen kyydissä Jalolla. :) Tunnelmat tunnin jälkeen olivat jotenkin ehkä vähän ristiriitaiset. Ei varsinaisesti mitään erityisen "epäonnistunutta" sattunut, mutta ei ihan sujuvastikaan mennyt tällä kertaa. Maiskis oli niin Tildaan kuin etenkin Monaan verrattuna aika epätasainen askeleiltaan, niin että alkuun tuntui taas että siellä oli vaikea löytää tasapainoinen olo. :D Vähän sama fiilis tuli kuin Merlitzin Riolla.
... Jatkuu 17.9.
Jäipä hieman kesken kirjoittelut edellisellä kerralla, ja tässä on ehtinyt jo kolme uutta tuntiakin olla välissä, mutta koitan muistella vielä hieman tuntoja joita Maiskiksen kanssa heräsi. Jäin siis Maiskiksen epätasaisiin askeliin. Tosiaan meno tuntui ehkä hiukan samanlaiselta kuin Rion kanssa mennessä, että oli jotenkin vaikea päästä mukaan liikkeeseen, eikä oma tasapaino ollut mitenkään parhaimmillaan Maiskiksen selässä.
Nyt en enää tarkoin muista mitä mahdoimme tehdä tunnilla, mutta laukkapätkistä muistan sen verran, että laukat sain nousemaan melko hyvin ja ylläpitokin onnistui jossain määrin, eli niin että päästiin ihan kokonaisia kierroksia ja laukkaympyröitäkin tekemään. Ei kuitenkaan missään nimessä mitään erinomaista meininkiä ollut siinäkään vaiheessa, ja lisäksi etenkin vasemmassa kierroksessa Maiskis tuntui kompuroivan aika paljon aina ponipäädyssä, niin että yhdellä kerralla pääsivät jopa ohjat irti ja hetken ehdin jo luulla että kaadutaan maahan. Ilmeisesti kentän hiekka oli niissä kohdin jotenkin pehmeää, ja lisäksi Maiskiksella kuulemma joskus on tapana sotkeutua omiin jalkoihinsa...
Mitään muuta merkittävää ei tunnista ainakaan enää tässä kohtaa ole jäänyt mieleen. Päällimmäisenä nuo kompuroinnit ja se jollain tapaa epätasainen askellus.
Hevonen: Maiskis
Toista kertaa tänään Maiskiksen kyydissä Jalolla. :) Tunnelmat tunnin jälkeen olivat jotenkin ehkä vähän ristiriitaiset. Ei varsinaisesti mitään erityisen "epäonnistunutta" sattunut, mutta ei ihan sujuvastikaan mennyt tällä kertaa. Maiskis oli niin Tildaan kuin etenkin Monaan verrattuna aika epätasainen askeleiltaan, niin että alkuun tuntui taas että siellä oli vaikea löytää tasapainoinen olo. :D Vähän sama fiilis tuli kuin Merlitzin Riolla.
... Jatkuu 17.9.
Jäipä hieman kesken kirjoittelut edellisellä kerralla, ja tässä on ehtinyt jo kolme uutta tuntiakin olla välissä, mutta koitan muistella vielä hieman tuntoja joita Maiskiksen kanssa heräsi. Jäin siis Maiskiksen epätasaisiin askeliin. Tosiaan meno tuntui ehkä hiukan samanlaiselta kuin Rion kanssa mennessä, että oli jotenkin vaikea päästä mukaan liikkeeseen, eikä oma tasapaino ollut mitenkään parhaimmillaan Maiskiksen selässä.
Nyt en enää tarkoin muista mitä mahdoimme tehdä tunnilla, mutta laukkapätkistä muistan sen verran, että laukat sain nousemaan melko hyvin ja ylläpitokin onnistui jossain määrin, eli niin että päästiin ihan kokonaisia kierroksia ja laukkaympyröitäkin tekemään. Ei kuitenkaan missään nimessä mitään erinomaista meininkiä ollut siinäkään vaiheessa, ja lisäksi etenkin vasemmassa kierroksessa Maiskis tuntui kompuroivan aika paljon aina ponipäädyssä, niin että yhdellä kerralla pääsivät jopa ohjat irti ja hetken ehdin jo luulla että kaadutaan maahan. Ilmeisesti kentän hiekka oli niissä kohdin jotenkin pehmeää, ja lisäksi Maiskiksella kuulemma joskus on tapana sotkeutua omiin jalkoihinsa...
Mitään muuta merkittävää ei tunnista ainakaan enää tässä kohtaa ole jäänyt mieleen. Päällimmäisenä nuo kompuroinnit ja se jollain tapaa epätasainen askellus.
maanantai 4. syyskuuta 2017
Velmu-Erkki
Tunti: to 31.8.2017, Merlitz
Hevonen: Erkki
Tämä viikko olikin tuntien kannalta samankaltainen kuin viime viikko, kun tiistaina menin toistamiseen Monalla, ja myös torstaina jatkoin samalla hevosella (ponilla) kuin viime Merlitzin tunnilla. Se ei oikeastaan haitannut, kun viimeksi Erkin kanssa oli mennyt niin hyvin. :) Erkki oli kuntoonlaittovaiheessa tosin taas oikealla velmupäällä ja onnistui näykkäisemään minua tällä kertaa kyljestä, jälleen suitsia laittaessa...
Vettä alkoi juuri ennen tunnin alkua sataa ihan kaatamalla, joten mentiin maneesissa tällä kertaa. Tänään oli selvästi ravipainotteisempi tunti kuin viimeksi, jolloin pääosin laukattiin. Alkukäyntien jälkeen aloitettiin ravityöskentely ja alettiin aika pian itsenäisten verryttelyjen jälkeen tehdä avotaivutuksia ravissa, niin että molemmat pitkät sivut oli tarkoitus tulla avotaivutuksessa. Tähän sai ottaa avuksi mukaan voltin, joka tehtiin aina pitkän sivun alkuun niin, että hevonen oli määrä saada hieman väistämään jo sen aikana, jotta avoon olisi helpompi lähteä. Parilla ensimmäisellä kierroksella en saanut tapahtumaan oikeastaan mitään, Erkki ainoastaan käänsi päätään. Volttien myötä alkoi kuitenkin toisinaan sujua jotenkuten, ja ilmeisesti homma ainakin parani koko ajan. Aloitettin vasemmasta kierroksesta, joka muutenkin oli taas se vaikeampi, koska oma vasen pohkeeni ei vain ole yhtä vahva kuin oikea, jotta saisin sillä edes samanlaista vaikutusta aikaan kuin oikealla. Oikeaan kierrokseen sujui heti ekoista taivutuksista lähtien paremmin. :) Tehtiin oikeaan kierrokseen myös hieman pohkeenväistöä ravissa, joka onnistui muutaman kerran ja epäonnistui yhtä monta kertaa. :D
Kun oltiin tarpeeksi taivuteltu ravissa, oli määrä nostaa laukka ja jatkaa samaa harjoitusta, eli pitkät sivut avotaivutuksessa. Sehän nyt ei onnistunut mitenkään. :D Sain Erkin tosi hyvin nostamaan taas laukan, eikä ylläpidossa hänen kanssaan ollut taaskaan mitään vaikeuksia, mutta tehtävä oli varmaan niin minulle kuin ponillekin liian haastava. :D Joten meidän tehtäväksämme jäi lopulta vain keskittyä pysyttelemään uralta poissa, uran sisäpuolella, ja se olikin ihan sopivan haastava tehtävä meille. :) Laukka sujui muuten tosi hyvin, hyvässä tempossa mentiin, eikä "luvattomia" raviin tippumisia tapahtunut. :D
Jäi kyllä taas tosi hyvä mieli tästäkin tunnista. Erkin kanssa on alkanut sujua koko ajan paremmin, ja alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä että oma jämäkkyyskin on jossain määrin kehittynyt. Enkä myöskään koe enää yhtä pahasti olevani aina kaikkien tiellä, vaikka menenkin ponilla siellä hevosten joukossa. :D
Hevonen: Erkki
Tämä viikko olikin tuntien kannalta samankaltainen kuin viime viikko, kun tiistaina menin toistamiseen Monalla, ja myös torstaina jatkoin samalla hevosella (ponilla) kuin viime Merlitzin tunnilla. Se ei oikeastaan haitannut, kun viimeksi Erkin kanssa oli mennyt niin hyvin. :) Erkki oli kuntoonlaittovaiheessa tosin taas oikealla velmupäällä ja onnistui näykkäisemään minua tällä kertaa kyljestä, jälleen suitsia laittaessa...
Vettä alkoi juuri ennen tunnin alkua sataa ihan kaatamalla, joten mentiin maneesissa tällä kertaa. Tänään oli selvästi ravipainotteisempi tunti kuin viimeksi, jolloin pääosin laukattiin. Alkukäyntien jälkeen aloitettiin ravityöskentely ja alettiin aika pian itsenäisten verryttelyjen jälkeen tehdä avotaivutuksia ravissa, niin että molemmat pitkät sivut oli tarkoitus tulla avotaivutuksessa. Tähän sai ottaa avuksi mukaan voltin, joka tehtiin aina pitkän sivun alkuun niin, että hevonen oli määrä saada hieman väistämään jo sen aikana, jotta avoon olisi helpompi lähteä. Parilla ensimmäisellä kierroksella en saanut tapahtumaan oikeastaan mitään, Erkki ainoastaan käänsi päätään. Volttien myötä alkoi kuitenkin toisinaan sujua jotenkuten, ja ilmeisesti homma ainakin parani koko ajan. Aloitettin vasemmasta kierroksesta, joka muutenkin oli taas se vaikeampi, koska oma vasen pohkeeni ei vain ole yhtä vahva kuin oikea, jotta saisin sillä edes samanlaista vaikutusta aikaan kuin oikealla. Oikeaan kierrokseen sujui heti ekoista taivutuksista lähtien paremmin. :) Tehtiin oikeaan kierrokseen myös hieman pohkeenväistöä ravissa, joka onnistui muutaman kerran ja epäonnistui yhtä monta kertaa. :D
Kun oltiin tarpeeksi taivuteltu ravissa, oli määrä nostaa laukka ja jatkaa samaa harjoitusta, eli pitkät sivut avotaivutuksessa. Sehän nyt ei onnistunut mitenkään. :D Sain Erkin tosi hyvin nostamaan taas laukan, eikä ylläpidossa hänen kanssaan ollut taaskaan mitään vaikeuksia, mutta tehtävä oli varmaan niin minulle kuin ponillekin liian haastava. :D Joten meidän tehtäväksämme jäi lopulta vain keskittyä pysyttelemään uralta poissa, uran sisäpuolella, ja se olikin ihan sopivan haastava tehtävä meille. :) Laukka sujui muuten tosi hyvin, hyvässä tempossa mentiin, eikä "luvattomia" raviin tippumisia tapahtunut. :D
Jäi kyllä taas tosi hyvä mieli tästäkin tunnista. Erkin kanssa on alkanut sujua koko ajan paremmin, ja alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä että oma jämäkkyyskin on jossain määrin kehittynyt. Enkä myöskään koe enää yhtä pahasti olevani aina kaikkien tiellä, vaikka menenkin ponilla siellä hevosten joukossa. :D
Tunti: ti 29.8.2017, Jalon tila
Hevonen: Mona
Sain tänään tunnille toista kertaa peräkkäin herkän Monan. :D Tunti lähti periaatteessa hyvin samantyylisesti liikkeelle kuin viimeksikin, eli Mona lähti alkukäyntien aikana "vaeltelemaan" mihin sattuu. Siis kun olisi vielä pitänyt mennä pitkin ohjin. Yksi kierros taidettiin onnistua kävelemään koko kenttä ympäri, mutta sitten alkoi taas Monan ihmeellinen venkoilu. Tallinpuolen pääty käveltiin ihan nätisti, mutta sitten pitkän sivun puolessa välissä olisi Mona tehnyt melkein täyskäännöksen ja selkeästi halunnut mennä takaisin kaartoon. :D Yritin ohjailla häntä myös jalalla, mutta ei se oikein auttanut, niin oli vain pakko ottaa ohjat käteen jo heti alussa, sillä heti kun Mona oli tuntumalla, se kulki paljon nätimmin minne pitikin.
Mona tuntui tänään heti alusta lähtien paljon kuumemmalta ja energisemmältä kuin viime kerralla. Ravi oli paljon vauhdikkaampaa, ja alkoi yhdessä kohtaa tarjota jo laukkaakin kun piti vasta ravata. Tehtiin jälleen ensin kevyessä ravissa pääty-ympyröitä molempiin päätyihin, tavoitteena saada taas hevoset pyöristymään. Jatkettiin tästä niin, että toinen pitkä sivu piti mennä vähän reippaampaa, lisättyä ravia, ja toisella pitkällä sivulla oli tarkoitus saada ravi niin hitaaksi kuin mahdollista. Reipas ravi ei ollut mikään ongelma, ja hidas ravikin onnistui muutaman kerran.
Laukat tehtiin tänään niin, että laukkasimme vuoronperään kahdessa ryhmässä, niin että sillä aikaa kun toinen ryhmä laukkasi kentän toisessa päädyssä ympyrällä, toinen ryhmä käveli toisessa päädyssä ympyrää. Olin Monalla Venlan kanssa samassa porukassa, ja me saimme aloittaa laukalla. Mona nosti tosi hienosti heti käynnistä oikean laukan. Nyt se tosin teki sitä, mistä viime kerralla Mimmi mainitsi, eli alkoi ikään kuin "pomppia" paikoillaan (aivan kuin keräten energiaa, tai aivan kuin sitä pideltäisiin liikaa ja se odottaisi vain käskyä ponkaista kunnolla eteenpäin :D). Se myös tallin kohdalla tipahti ensin melkin joka kierroksella raviin, kunnes sitten pääsin kunnolla laukkaamaan kun sain luvan ohittaa Venlan. :D Jonkin aikaa laukattuamme kaikki jatkoivat hetken kevyessä ravissa, ja sitten vaihdettiin osia. Kun yritin tässä kohtaa ensin käynnissä päästää ohjia vähän pidemmäksi, Mona olisi jälleen ollut kovasti lähdössä keskelle kenttää. Päädyin siis pitämään ohjat tuntumalla, jolloin Mona kyllä malttoi taas kävellä ihan nätisti. Kun toinen ryhmä oli myös laukannut oikeaan kierrokseen, vaihdettiin jälleen osia, ja oli vasemman laukan vuoro. Siinäkään ei ollut mitään erityisiä ongelmia. Ainoastaan kaksi kertaa meinasi vasen jalustin irrota, mikä oli ainoa mitä vähän pelkäsin, koska Monalla on taipumusta lähteä painelemaan ilmeisen kovaa, jos irtonainen jalustin hakkaa sen kylkeä. Onnistuin kuitenkin siis välttämään jalustimen irtoamisen, joten tältä tempulta vältyttiin. :D Laukan jälkeen Mona tuntui selvästi hieman rauhoittuneen, sillä ravikin alkoi sen jälkeen kulkea hieman paremmassa (=rauhallisemmassa) tahdissa. :)
Oma istunta oli taas tunnin selkeä kehittämisen kohta. Muistan aina jonkin aikaa hartiat, ja sen että niitä pitäisi koko ajan vetää taaksepäin, mutta herpaantuminen tapahtuu niin nopeasti, että Mimmin piti taas useaan otteeseen muistutella niistä. Muutenkin kyllä oma istunta tuntui jotenkin vähän erilaiselta tänään kuin esimerkiksi viimeksi, tuntui että heiluin kuin mikäkin. Voi olla, että jalustimetkin olivat yhden reiän liian pitkät, kenties sekin vaikutti.
Hevonen: Mona
Sain tänään tunnille toista kertaa peräkkäin herkän Monan. :D Tunti lähti periaatteessa hyvin samantyylisesti liikkeelle kuin viimeksikin, eli Mona lähti alkukäyntien aikana "vaeltelemaan" mihin sattuu. Siis kun olisi vielä pitänyt mennä pitkin ohjin. Yksi kierros taidettiin onnistua kävelemään koko kenttä ympäri, mutta sitten alkoi taas Monan ihmeellinen venkoilu. Tallinpuolen pääty käveltiin ihan nätisti, mutta sitten pitkän sivun puolessa välissä olisi Mona tehnyt melkein täyskäännöksen ja selkeästi halunnut mennä takaisin kaartoon. :D Yritin ohjailla häntä myös jalalla, mutta ei se oikein auttanut, niin oli vain pakko ottaa ohjat käteen jo heti alussa, sillä heti kun Mona oli tuntumalla, se kulki paljon nätimmin minne pitikin.
Mona tuntui tänään heti alusta lähtien paljon kuumemmalta ja energisemmältä kuin viime kerralla. Ravi oli paljon vauhdikkaampaa, ja alkoi yhdessä kohtaa tarjota jo laukkaakin kun piti vasta ravata. Tehtiin jälleen ensin kevyessä ravissa pääty-ympyröitä molempiin päätyihin, tavoitteena saada taas hevoset pyöristymään. Jatkettiin tästä niin, että toinen pitkä sivu piti mennä vähän reippaampaa, lisättyä ravia, ja toisella pitkällä sivulla oli tarkoitus saada ravi niin hitaaksi kuin mahdollista. Reipas ravi ei ollut mikään ongelma, ja hidas ravikin onnistui muutaman kerran.
Laukat tehtiin tänään niin, että laukkasimme vuoronperään kahdessa ryhmässä, niin että sillä aikaa kun toinen ryhmä laukkasi kentän toisessa päädyssä ympyrällä, toinen ryhmä käveli toisessa päädyssä ympyrää. Olin Monalla Venlan kanssa samassa porukassa, ja me saimme aloittaa laukalla. Mona nosti tosi hienosti heti käynnistä oikean laukan. Nyt se tosin teki sitä, mistä viime kerralla Mimmi mainitsi, eli alkoi ikään kuin "pomppia" paikoillaan (aivan kuin keräten energiaa, tai aivan kuin sitä pideltäisiin liikaa ja se odottaisi vain käskyä ponkaista kunnolla eteenpäin :D). Se myös tallin kohdalla tipahti ensin melkin joka kierroksella raviin, kunnes sitten pääsin kunnolla laukkaamaan kun sain luvan ohittaa Venlan. :D Jonkin aikaa laukattuamme kaikki jatkoivat hetken kevyessä ravissa, ja sitten vaihdettiin osia. Kun yritin tässä kohtaa ensin käynnissä päästää ohjia vähän pidemmäksi, Mona olisi jälleen ollut kovasti lähdössä keskelle kenttää. Päädyin siis pitämään ohjat tuntumalla, jolloin Mona kyllä malttoi taas kävellä ihan nätisti. Kun toinen ryhmä oli myös laukannut oikeaan kierrokseen, vaihdettiin jälleen osia, ja oli vasemman laukan vuoro. Siinäkään ei ollut mitään erityisiä ongelmia. Ainoastaan kaksi kertaa meinasi vasen jalustin irrota, mikä oli ainoa mitä vähän pelkäsin, koska Monalla on taipumusta lähteä painelemaan ilmeisen kovaa, jos irtonainen jalustin hakkaa sen kylkeä. Onnistuin kuitenkin siis välttämään jalustimen irtoamisen, joten tältä tempulta vältyttiin. :D Laukan jälkeen Mona tuntui selvästi hieman rauhoittuneen, sillä ravikin alkoi sen jälkeen kulkea hieman paremmassa (=rauhallisemmassa) tahdissa. :)
Oma istunta oli taas tunnin selkeä kehittämisen kohta. Muistan aina jonkin aikaa hartiat, ja sen että niitä pitäisi koko ajan vetää taaksepäin, mutta herpaantuminen tapahtuu niin nopeasti, että Mimmin piti taas useaan otteeseen muistutella niistä. Muutenkin kyllä oma istunta tuntui jotenkin vähän erilaiselta tänään kuin esimerkiksi viimeksi, tuntui että heiluin kuin mikäkin. Voi olla, että jalustimetkin olivat yhden reiän liian pitkät, kenties sekin vaikutti.
Tilaa:
Kommentit (Atom)